Capanemassa viljellään luonnon ehdoilla, pienillä palstoilla ja sademetsiä tuhoamatta.

Vuonna 1986 ihmisen ja luonnon hyvinvoinnista huolestuneet Capaneman pienviljelijät päättivät yhdessä siirtyä kemiallisesta maataloudesta takaisin luonnonmukaiseen pienviljelyyn. Viljelijät olivat havainneet, että vallitseva tapa aiheutti merkittävää vahinkoa ympäristölle muun muassa vesistöjen rehevöitymisen ja kalakuolemien muodossa. Tänään luomuviljelyssä on mukana jo satoja pieniä perheviljelmiä, joiden vuotuinen sato välitetään Gebana Brasilian kautta sekä paikallisille markkinoille että vientiin ja edelleen myös Soya Oy:n tofuntuotantoon. Kaikki käyttämämme soijapavut ovat myös sertifioitua Reilua kauppaa ja näin viljelijät hyötyvät ansaitusti jokaisesta Suomessa tuottamastamme tofupaketista.

Lounais-Brasiliassa, ei kovin kaukana maailman-kuulusta Iguaçun vesiputouksesta sijaitsee pieni kylä nimeltään Capanema. Noin puolet kylän 20 000 asukkaasta asuu sisämaassa pienillä maatiloillaan. Ilmasto Capanemassa on subtrooppinen ja maastolle tunnusomaista ovat matalat puupeitteiset kukkulat, pienet purot ja monipuoliseen pienmaanviljelyyn muokatut peltopalstat. Seudulla oli harjoitettu maataloutta jo pitkään. Pikku hiljaa maatalouden teollistuminen alkoi kuitenkin luoda perustavanlaatuisia ongelmia alueen asukkaille. Kemikaaleista johtuneen maaperän saastumisen lisäksi tehomaatalouden koneellistuminen lisäsi paikallisten köyhyyttä ja sai aikaan muuttoliikkeen kaupunkeihin. Tämä sai viljelijät osaltaan pohtimaan ratkaisuja tilanteeseen, joka johti päätökseen luopua maataloudessa käytetyistä kemikaaleista ja siirtyä takaisin pienviljelyyn. Luonnonmukaisesti viljelty soija ja sen välittäminen vientiin reilun kaupankäynnin standardeihin sitoutuen avasi alueelle uudenlaisen tulevaisuusnäkymän. Nyt jo vuosikymmeniä kestänyt pitkäjänteinen työ on palauttanut Capanemaan kestävän ja luonnonmukaisen maatalouskulttuurin sekä mahdollistanut monipuolisen luonnon ja sademetsien säilymisen.

Yhteishengessä

Gebana Brasilian toiminnan tärkein kulmakivi on suora yhteys viljelijöihin ja heidän toimintaansa. Säännölliset tapaamiset viljelijöiden kanssa mahdollistavat tiedonkulun viljelijöiden kohtaamista huolenaiheista, joihin Gebana pyrkii aina paneutuman ja etsimään ratkaisuja yhdessä viljelijöiden kanssa. Tämä luo myös pohjan molemminpuoliselle vahvalle ja kestävälle luottamukselle. Yhteistyösopimukset viljelijöiden kanssa solmitaan lähtökohtaisesti aina useamman vuoden mittaisiksi. Gebana Brasilia huolehtii viljelijöiden ohjeistamisen luonnonmukaiseen Reilun kaupan viljelyyn sekä järjestää ja rahoittaa heille tarvittavat siemenet, lannoitteet ja mahdolliset biologiset tuholaistorjunta menetelmät. Viljelijät puolestaan sitoutuvat toimittamaan satonsa normien ja säädösten mukaisina Gebanalle.

Soijan viljely on ylivoimaisesti tärkein tulonlähde seudun viljelijöille. Gebana maksaa soijasta viljelijöille 40-100% korkeampaa kauppahintaa paikalliseen hintatasoon verrattuna. Välttääkseen täyden riippuvuuden soijan kautta saamastaan toimeentulosta, alueella viljellään myös paljon muita kasveja sekä omiin- että paikallisen kaupankäynnin tarpeisiin. Gebana pyrkii myös etsimään viljelijöille uusia kauppakanavia heidän soijan ohella tuottamilleen muille kasveille. Talvikaudella elokuussa sopimukset viljelijäjärjestöjen, osuuskuntien ja yksittäisten viljelijöiden kanssa uusitaan, luodaan kehityssuunnitelmat sekä kartoitetaan siemenlajikkeet sekä muut viljelyyn tarvittavat oheistuotteet.

Syys- lokakuussa siemenet, jotka on etukäteen tarkastettu ja todettu täysin vapaiksi GMO:sta toimitetaan viljelijöille ja luomusertifiointiin vaadittavat tarkastukset käydään läpi. Siemenet kylvetään loka- marraskuussa. Ennen maalis- huhtikuussa tapahtuvaa sadonkorjuuta perehdytään vielä useisiin soijanviljelyä koskeviin kysymyksiin. Gebanan asiantuntijoille aika on kiireistä. Viljelijöiden kysymykset eivät rajoitu ainoastaan soijaan, vaan usein neuvontaa tarvitaan myös maniokin-, vehnän-, maissin-, banaanin- ja ananaksenviljelyn sekä lainojen ja lasten koulutuksen suhteen. Rikkaruohojen kitkeminen aiheuttaa tuona aikana suurimman osan viljelijöiden käytännön työstä. Tässä suhteessa pienviljelijät hyötyvät naapuri- ja perhepainotteisesta työvoimasta, sillä tehotuotannon kompastuskiveksi nousee kitkemisen järjestämisen mahdottomuus ja usein esille nousevat ympäristölle vahingolliset keinot toteuttaa kitkeminen. Sadon kypsyessä maalis- huhtikuussa toiveet runsaista sateista kääntyvät huoleksi liiasta vedestä, joka helposti pilaisi sadon. Sato korjataan sääolosuhteiden kannalta optimaalisimpaan aikaan. Viljelijät toimittavat satonsa merkityissä erissä Gebanan Brasilian varastoon Capanemaan. Toimistoissa viljelijöiltä kerätään kaikki satoon liittyvä dokumentaatio ja viljelijät vastaanottavat sadosta ansaitsemansa hinnan. Pavut sinetöidään Capanemassa kontteihin ja toimitetaan suorin merikuljetuksin Suomeen.

Sadonkorjuun jälkeen järjestetään laajamittainen tapaaminen viljelijöiden, Gebanan edustajien sekä Gebanan eurooppalaisten asiakkaiden kesken. Gebana Brasilia pyrkii edistämään molemminpuolista luottamusta ja toiminnan läpinäkyvyyttä, sekä toimimaan viljelijöiden ja omien asiakkaidensa välillä tulevaisuusnäkymien yhtenäistämiseksi.

Laadunvalvonta ja sertifiointi

Tärkeimmät osatekijät ensiluokkaisen laadun ylläpitämiseksi ovat GMO kontrolli, täsmällinen lajittelu sekä ammattimainen kuivatusprosessi. Gebana Brasilialla on modernit tuotantolaitteet ja siilot, joiden avulla markkinoiden vaatimat  laatuvaatimukset voidaan täyttää. Laadunvalvonnassa käytetään HACCP -järjestelmää joka on erittäin tarkka etenkin GMO vapauden varmistamisessa. Brasilian varastossa jokainen erä tarkastetaan kahdesta kolmeen kertaan pikatestein. Kun vuotuinen noin 200 tonnin erä saapuu Suomeen, otetaan vielä tarkistusnäytteitä, joista tutkitaan soijan geeniperimä PCR  menetelmin, sekä torjunta-ainejäämiä valtuutetussa laboratoriossa. Gebana Brasilia on sertifioitu GMP standardien mukaiseksi ja BioSuisse sekä Demeter toimiluvan haltijaksi. Gebana Brasilia on IFAT:n jäsen ja osa sen tuotteista on myös FLO:n sertifioimia.”