JALOFOODSIN NÄKEMYS: TOFUN TULEVAISUUS ON VALOISA
Tofun kulutus on arkipäiväistynyt, mutta tofu on edelleen pieni kategoria suomalaisten ruokavaliossa verrattuna eläinperäisiin tuotteisiin. Yksi Jalofoodsin alkuperäisistä tavoitteista on ollut tukea suomalaista ruokakulttuuria tarjoamalla siihen kasviperäisen ravintolähteen, tofun.
Tofu osana monipuolista ruokavaliota
Ruokakulttuurin muutos on hidasta, mutta suomalaiset kokeilevat uusia ruokalajeja mielellään. Jalofoods on ollut edistämässä muutosta kohti kasvispohjaista ruokavaliota tekemällä tofua tunnetuksi ja tuomalla sen kuluttajien saataville.
Myös vuoden 2024 kansallisten ravinto- ja ruokasuositusten mukaan kasvisten, marjojen, hedelmien, täysjyväviljan ja palkokasvien käyttöä tulisi lisätä suomalaisten ruokavaliossa. Monet kuluttajat ovat muuttaneetkin kulutuskäyttäytymistään kasvipohjaisempaan suuntaan ja kokeilevat uusia proteiinilähteitä. Tämä on näkynyt myös Jalotofun kysynnässä. Ravitsemussuositusten päivityksen jälkeen tofua myytiin vuonna 2025 edeltävää vuotta 12 prosenttia enemmän vähittäiskaupoissa. (ProVege 2026)
Tofu ei silti ole lihan korvike vaan oma itsenäinen pääraaka-aineensa muiden joukossa monipuolisessa ruokavaliossa. Tofulla on ravintoarvoiltaan hyvä koostumus. Siinä on hiilihydraatteja, hyvälaatuista soijapavun omaa kasvirasvaa ja proteiinia oikeassa suhteessa, eikä siinä ole lisättyä suolaa. Tofulla on myös hyvä säilyvyys. Erilaisilla resepteillä ja valmistustavoilla tofu on monipuolinen keittiön raaka-aine.
Kysyntä kasvaa kaikkialla
Yrityksen liikevaihto on lähes nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Myös kilpailua on tullut, mutta se on pelkästään hyvä asia. Se tarkoittaa, että koko kategoria on kasvamassa kauppojen hyllyillä ja tofun suosio kuluttajien ruokalautasilla kasvaa.
Monille tofu on kuitenkin vielä uusi tuttavuus. Tämä näkyy muun muassa messuilla. Vielä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan edes maistaneet tofua ja yllättyvät positiivisesti. ”Tämähän on hyvää!”, on yleisin kommentti.
Tofun kysyntä on kasvanut lähes samassa tahdissa myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mutta Suomi on kuitenkin hieman edellä. Jalofoodsin visiona onkin tuplata liikevaihto 15 miljoonaan vuoteen 2031 mennessä, mikä tarkoittaa myös viennin kasvattamista.
Tofun alhaiset ilmastovaikutukset
Jalofoodsin näkemys soijan hyödyntämisestä noudattaa from farm to food -ajattelua.
Elinkaariarvioinneissa tofun ja muiden soijapohjaisten tuotteiden ilmastovaikutukset ovat usein olleet eläinperäisiä proteiinilähteitä pienemmät. Jalofoodsin oma hiilijalanjälkilaskenta ja käytetyt menetelmät on kuvattu tarkemmin vastuullisuussivulla.
Kestävät tuotanto- ja hankintatavat
Jalofoodsilla on yli 35 vuoden kokemus soijapapujen käytöstä tofun valmistamiseen Suomessa. Hyödynnämme toiminnassamme korkealaatuisia ja pääosin luomuraaka-aineita. Soijapavut tulevat tällä hetkellä Itävallasta maakuljetuksin ja perinteinen laadukas soijakastike tulee Japanista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden myötä toimitusketjujen hallinta vaikeutuu, mutta Suomen ilmasto-olosuhteet ovat meille suotuisammat kuin monilla Keski- ja Etelä-Euroopan alueilla. Ilmasto ja lämpötilat vaikuttavat olennaisesti orgaanisten raaka-aineiden hankintaan. Ihanteellinen satokausi on sopivan sateinen kesä ja kuiva sadonkorjuuaika, jotka vaihtelevat vuosittain.
Jalofoodsille on yrityksenä tärkeää tietää, mistä raaka-aine tulee, ja myös sen loppukäsittely on yrityksen omissa käsissä. Tuotannon sivuvirrat hyödynnetään omassa biokaasulaitoksessa ja se tuottaa nykyisin 2/3 koko tehtaan energian käytöstä ja lisää siten yrityksen energiaomavaraisuutta, kun energiaa ei tarvitse ostaa ulkopuolelta.
Kaiken kaikkiaan näkemyksemme mukaan ruoankulutuksen ilmasto- ja luontovaikutusten huomiointi voi lisätä kiinnostusta tiedostavampaan kuluttamiseen ja kasvisruokaan. Tofulla on siis nähdäksemme edessään loistava tulevaisuus ja pyrimme yrityksenä vauhdittamaan se suosiota.
