gebana

Soija menee usein tunteisiin. Siihen liitetään kysymysmerkkejä geenimuuntelusta (GMO) hiilijalanjälkeen ja moneen muuhun seikkaan näiden väliltä. Suomessa, jossa soijaa ei perinteisesti ole viljelty, keskustelua luonnollisesti syntyy.

Luomusoija tuo kuitenkin tervetulleita, tuoreita näkökulmia soijanviljelyyn ja sen vaikutuksiin, sekä soijan käyttöön ihmisravintona. 

GMO-SOIJAN HAASTEET 

Suurin osa maailmassa viljeltävästä soijasta kasvatetaan laajoilla viljelmillä Yhdysvalloissa, Argentiinassa ja Brasiliassa ja valtaosa siitä on geenimodifioitua GMO-soijaa. Miksi se aiheuttaa haasteita?

Yli 80% kaikesta maailman soijasta päätyy rehuksi lihan ja kananmunien tuotantoon. Lisääntyvä lihankulutus vaatii enemmän viljelyalaa rehutuotantoa varten. Tässä GMO-soija tuo tehokkuutta rehusoijanviljelyyn. Soijalla on hyvät ravintoarvot ja GMO-soijan hinta on edullinen. Lisäksi sitä voidaan viljellä tehokkaasti laajoilla viljelyalueilla, sillä lajikkeet eivät ole haavoittuvaisia tuholaisille ja laatu on tasaista. 

GMO-soijan houkuttelevuus perustuu vastustuskykyyn siihen räätälöityjen rikkakasvien torjunta-aineille. Glyfosaatin kaltaisia voimakkaita torjunta-aineita voidaan käyttää viljelyn tehostamiseen, sillä ne eivät vahingoita viljeltävää soijaa. GMO-soija eroaa luomusoijasta myös siten, että GMO-kylvösiementen ytimien (ja patenttien) omistus on monikansallisten yhtiöiden käsissä ja viljelijät ovat riippuvaisia näiden siementoimituksista.

GMO-soijan viljelyalaa raivataan jatkuvasti lisää. Sen myötä lisääntyvä torjunta-ainemäärien käyttö köyhdyttävät maaperää ja alueen eläimistön asuinalueita. Myös ihmiset ja eläimet elävät suurten torjuntakemikaalimäärien välittömässä läheisyydessä. Taloudellisesta näkökulmasta katsoen rehusoijan hintataso on huomattavasti alhaisempi kuin suoraan ihmisruoaksi tarkoitetun soijan, joten samaan tuottoon vaaditaan enemmän viljelyalaa.  

TOISINAJATTELUA LUOMULLA 

Tammisaaren maaseudulla Reilun kaupan luomutofua ja -tempeä – perinteisiä, luonnollisia kasviproteiinituotteita – kestävästi valmistava Jalofoods on jo vuodesta 1989 sitoutunut käyttämään tuotteissaan ainoastaan luomulaatuisia soijapapuja.

Ostamme luomusoijapavut Lounais-Brasilian Capaneman alueen pieniltä, pääsääntöisesti alle 10 hehtaarin kokoisilta, perhetiloilta soijan lähellä hyviä luontaisia kasvuolosuhteita. Luomun lisäksi Jalofoodsin ostama soija on Reilu kaupan sertifioimaa, jonka ansiosta viljelijät ja näiden yhdessä omistama osuuskunta saavat reilun korvauksen työstään.

Jalofoods on sitoutunut ostamaan pääosan tiloilla viljellystä Reilun kaupan luomusoijasta, mikä on merkittävä pitkän tähtäimen tuki pienviljelijöille Capanemassa. Toki tiloilla viljellään muitakin kasveja, perhetilojen tulojen sekä maaperän ja muun ympäristön elinvoiman ja terveyden ylläpitämiseksi.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MINIMOINTI KESKIÖSSÄ 

Jalofoodsille luomusoija tuodaan täysissä konteissa meriteitse. Tammisaaressa siitä valmistetaan tofua ja tempeä perinteisin menetelmin.

Jalofoodsin raaka-aineenaan käyttämän soijan hiilijalanjäljestä kysellään paljon, ymmärrettävästi. Monen yllätykseksi se on kuitenkin verrattain hyvinkin pieni. Esimerkkinä tästä, valmiin Jalotofun hiilijalanjäljestä vain 15-20 % muodostuu kaikesta kuljetuksesta.

Merkittävintä meidän kaikkien kannalta, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ilmaston lämpenemisen hillitsemisen suhteen, on kuitenkin se, että soijan hiilijalanjälki on vain murto-osa verrattuna naudanlihaan. Mielestämme se on parasta suoraan ihmisravintona, luomuna ja reiluna tietenkin!

Jalofoods valmistaa soijapavuista neljää eri Jalotofua, sekä Jalotempe-tuotteita luomusoijasta sekä kotimaisten yhteistyötilojensa kasvattamasta, kotimaisesta luomuhärkäpavusta ja -herneestä. Yrityksemme vastuullisuusteemoihin voi tutustua laajemmin TÄÄLTÄ.

Artikkeli julkaistu alunperin Pro Luomun blogissa.