18.11.2020
Jalofoods
Vastuullisuus ja hyvät vibat

Mitä päästökompensaatio ja hiilineutraalius on “syönyt”: kysymyksiä ja vastauksia

Yhtenä osana kattavaa vastuullisuustoimintaamme, olemme kompensoineet kaikkien Jalotofutuotteiden hiilijalanjäljen vuoden 2019 kesästä alkaen. Päästöjen kompensoiminen on mainio keino tehdä erilaisista kulutustuotteista ympäristön kannalta parempia, helppoja valintoja. Aiheen ollessa vielä melko tuore halusimme vastata meiltä usein kysyttyihin kysymyksiin päästöjemme kompensointiin liittyen.

Jalotofu on Pohjoismaiden ensimmäisiä kasviproteiinituotteita, jonka tuotteiden valmistuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt on kompensoitu täysin. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Kartoitamme vuosittain tofun valmistuksesta ja kulutuksesta, eli sen koko sen elinkaaren ajalta (pellolta kuluttaja-asiakkaalle), aiheutuvan hiilidioksidipäästöt. Näiden kokonaispäästöjen perusteella teemme kompensaatiokumppanimme, sveitsiläisen myclimate-ilmastonsuojelusäätiön laskelmien mukaisen, puolivuosittaisen täsmälahjoituksen Nepalissa toteutettavaan, ilmastonsuojeluun dedikoituun ja luomuviljelyä edistävään projektiin. Kompensoimme tämän projektin kautta saman määrän hiilidioksipäästöjä, kuin mitä tofuntuotannostamme syntyy. Projekti on yksi myclimaten 125:stä 37 eri maassa koordinoimasta päästövähennysprojektista.  

Mikä on myclimate?
Kompensaatiomme valitun projektin kautta koordinoi kumppanimme, sveitsiläinen myclimate-säätiö. Se on yksi alansa kansainvälisesti tunnetuimpia, globaalia ilmastonsuojelua koordinoiva säätiö, joka toimii maailmanlaajuisesti useiden eri alojen yritysten kompensaatiokumppanina. Yhteistyö myclimaten kanssa varmistaa, että Jalotofun hiilidioksidipäästöt neutraloidaan tehokkaasti globaalilla tasolla vaikuttavissa – ja mikä tärkeintä – vaikutuksiltaan mitattavissa olevissa ympäristöprojekteissa.

Myclimate koordinoi yli 125 projektia 37 eri maassa, joiden kautta päästöt kompensoidaan. Päästövähennysprojektit on toteutettu siten, että niiden vaikutus ilmastonsuojeluun on mitattavissa. Päästöjä vähennetään esimerkiksi korvaamalla fossiilisia energianlähteitä uusiutuvalla energialla, paikallisilla metsänistutusprojekteilla sekä hyödyntämällä uusia, energiatehokkaampia teknologiaratkaisuja. 

Myclimaten ilmastonsuojeluprojektit on sertifioitu alan arvostetuimpien standardien mukaisesti. Näitä ovat esimerkiksi WWF:n laatima Gold Standard ja Plan Vivo. Näiden vaatimuksena on esimerkiksi kasvihuonepäästöjen väheneminen paikallisella ja alueellisella tasolla, sekä myös positiivinen kontribuutio kestävään kehitykseen.  

 

Miksi valitsitte sveitsiläisen myclimaten päästökompensaationne kumppaniksi?
Kartoitimme vaihtoehtoja eri hankkeista erityisesti vaikuttavuuden ja seurattavuuden kriteereillä vuoden 2018 aikana. Meille oli myös tärkeää valita kansainvälisesti tunnustettu kumppani, jonka uskottavuus ja hankkeiden näytöt olivat vakuuttavat, ja joka on toiminut ja toimii globaalin ilmastokokonaisuuden näkökulmasta ja pitkällä tähtäimellä. Vakuutuimme myös myclimate-säätiön kokonaisvaltaisen kompensaatiolaskennan kokemuksesta ja laajuudesta, sillä halusimme jatkuvan laskennan kompensaatiomme pohjaksi. Laskemme hiilikuormamme vuosittain.  

Millaiseen projektiin kompensaatiosta kertyvät rahat menevät?
Valitsimme täsmälahjoituksemme kohteeksi Nepalin Katmandussa toteutettavan, ilmastonsuojeluun dedikoidun ja luomuviljelyä edistävän projektin.  

Projektin tavoitteena on muuttaa orgaanista jätettä laadukkaaksi kompostipohjaiseksi lannoitteeksi. Prosessi vähentää ilmastolle haitallisia metaanipäästöjä, sillä muutoin projektissa käsiteltävä jäte muodostaisi ilmastolle haitallista metaania perinteisellä kaatopaikalla. Sivutuotteena projektissa syntyy laadukasta kompostia luomuviljelyn käyttöön. Projektin vuosittainen hiilidioksidipäästövähennys on 2949 tonnia (CO2e). 

Kyseisellä projektilla on YK:n myöntämä Momentum for Change-tunnustus, joka palkitsee innovatiivisia, skaalautuvia ilmastonsuojeluprojekteja ympäri maailman.  

Miten olette valinneet kohteen, johon kompensaatiolahjoitus menee?
Koemme, että valitsemamme Nepalin projektin kautta pystymme vaikuttamaan akuuttiin globaaliin ilmasto-ongelmaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti. Meille oli myös tärkeää, että pystymme samalla edistämään projektiyhteisön hyvinvointia ja näin vahvistamaan tulevaisuuden kestävää ja vastuullista toimintaa. 

Valitsemamme kompensaatioprojekti Nepalissa oli meille luonnollinen, arvopohjainen valinta. Ilmastotavoitteiden lisäksi projektin yhtenä tavoitteena on luomuviljelyn edistäminen, mikä on alusta asti ollut omaa vastuullisuuteen nojaavaa toimintaamme ohjaava periaate (kaikki tuotteemme ovat luomua).

Miten varmistatte, että rahat menevät kohteeseen?
Valitsimme kompensaatiomallilla toimivan kumppanin kompensaatiokumppaniksemme siitäkin syystä, että halusimme varmistaa, että mahdollisimman suuri osa lahjoituksestamme kohdistetaan valitsemaamme päästövähennysprojektiin. myclimate takaa, että 80% sen koordinoimista kompensaatiovaroista kohdennetaan suoraan projekteihin. 

Ennen kuin se aloittaa yhteistyön rahoittamiensa päästövähennysprojektiensa kanssa myclimate kartoittaa tarkkaan näiden toiminta- ja varojenkäyttösuunnitelmat. Niiden edistymistä ja tuloksia seurataan samalla kun vaikutukset mitataan. Toiminta arvioidaan vuosittain WWF:n laatimien päästövähennysprojekteja koskevan Gold Standard -sertifikaatin vaatimusten mukaan.  

Miten seuraatte kompensaatiorahojen vaikutusta kohteessa?
Koska haimme kompensaatiokumppanin ja -hankkeen valinnassa mahdollisimman suurta vaikuttavuutta, halusimme luonnollisesti varmistaa, että valitsemme mahdollisimman tehokkaan kohteen, jonka tuloksia myös seurataan monella tasolla.   

Nepalissa sijaitseva hankkeemme on yksi myclimaten koordinoimista projekteista ja säätiö suorittaa sen valvonnan. Saamme vuosittain raportin hankkeen vaikutuksista.   

Hankkeet, joiden kautta myclimate ohjaa kompensaatiolahjoitukset ilmastonsuojelutyöhön, valitaan niiden sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten hyötyjen perusteella, sekä niissä hyödynnettävän, päästövähennyksiin vaikuttavan teknologian todellisen potentiaalin mukaan. Hankkeiden valinnan näillä kriteereillä, sekä alan Gold Standard ja Plan Vivo -standardien mukaisesti, tekee myclimate. Näin varmistetaan, että sen yli 125 projektia 37 eri maassa (lokakuu 2020) ovat mahdollisimman tehokkaita ilmaston- ja ympäristönsuojelutavoitteissaan ja että ne edistävät paikallisten yhteisöjen hyvinvointia.    

Onko päästöjen kompensoiminen markkinointia?
Meille päästökompensaatio on vain yksi tapa monien muiden, päivittäistä toimintaamme ohjaavien periaatteiden joukossa, joiden mukaan toteutamme mahdollisimman vastuullista liiketoimintaa. Olemme toimineet näin yrityksemme perustamisesta lähtien, vuodesta 1989. Tahto ja motivaatio toimia näin tulee arvoistamme.  

Haluamme osaltamme tehdä monipuolisesti erilaisia tekoja ympäristövaikutuksemme minimoimiseksi ja päästökompensaatio sopii tähän kokonaisuuteen hyvin. Tavoitteemme oli saavuttaa hiilineutraalius tofuntuotannossamme, ja samalla tarjota kaikille suomalaisille ympäristön (ja terveyden) kannalta parempia ruokavalintoja sekä kannustaa kaikkia pohtimaan ja harkitsemaan omia kulutustottumuksiaan.    

Mistä Jalotofun hiilijalanjälki muodostuu?
Kartoittaessamme Jalotofu-tuotteidemme hiilijalanjälkeä vuonna 2019 soijanviljelystä tofutuotteen päätymiseen sen ostaneen henkilön ruokapöytään ja siitä jätehuoltoon (pakkaus), myclimate käytti laskelmissaan muun muassa alla listatuista toiminnoista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä koko Jalotofu-tuotteiden elinkaaren ajalta.  

Soijapapujen viljely (luomu) alkuperämaassa* (49% kokonaispäästöistä), kuljetukset maa- ja meriteitse: soijapapujen viljelijöiltä (Brasilia ja Itävalta) Jalotofun tuotantoon (Tammisaari) ja täältä asiakkaille Suomeen, Ruotsiin ja Viroon (23% kokonaispäästöistä), Jalotofun tuotanto Tammisaaressa (noin 30% kokonaispäästöistä) sekä ostetun tuotteen jätehuolto (noin 4% kokonaispäästöistä). 

Laskelmien lopputulos on hiilidioksidiekvivalenttina (CO2ekv) ilmoitettuna noin 1,11kg CO2ekv per 1 kg Jalotofua (virhemarginaali 10%). 
Vertailukohteina esimerkiksi naudanlihan CO2ekv liikkuu välillä 25-50kg CO2 ekv/kg, juuston 5-15kg CO2 ekv/kg, porsaanlihan 5-9kg CO2 ekv/kg ja broilerin 3-7kg CO2 ekv/kg. (Lähde: Yle/Luke). 

Lue lisää siitä, miten Jalotofun hiilijalanjälki lasketaan täältä.

*Vuoden 2019 aikana Jalofoods käynnisti siirtymän käyttämään eurooppalaisia luomusoijapapuja tähän asti käytettyjen, brasilialaisten Reilun kaupan luomusoijapapujen sijaan. Tästä syystä laskelmissa on huomioitu raaka-aineen hankinta kahdesta alkuperämaasta.

Mitä teette hiilijalanjälkenne pienentämisen ja yleisesti ilmastonmuutoksen torjumisen eteen päästöjen kompensoinnin lisäksi?
Meillä on tapana sanoa, että vastuullisuus on ollut yrityksen DNA:ssa koko sen yli 30-vuotisen historian aikana. Uskallamme sanoa ääneen olevamme pioneereja vastuullisuudessa. Tuotteidemme hiilijalanjälki on erityisesti muihin, eläinperäisiin proteiineihin verrattain erittäin pieni. Samaan hengenvetoon toteamme olevamme kestävämmän elämäntyylin puolestapuhujia viemällä laadukkaan, luonnollisen kasvispohjaisen ravinnon sanomaa eteenpäin. Haluamme inspiroida kaikkia suomalaisia kokeilemaan ympäristölle ja terveydelle parempaa kasvisruokaa omassa arjessaan. 

Esimerkkeinä toimenpiteistä, joita olemme toteuttaneet omaa hiilijalanjälkeämme pienentääksemme ja ylipäänsä kuormittaaksemme ympäristöä mahdollisimman vähän, ovat esimerkiksi useat muutokset tuotantoprosesseihimme, pakkauksiin ja kuljetuksiin. Olemme valinneet ja toteuttaneet yhteistyöprojekteja, jotka edistävät ympäristön hyvinvointia konkreettisesti. Yrityksemme hiilijalanjälkeä on laskettu useamman kerran vuodesta 2010 alkaen, jonka jälkeen sen edelleen pienentämiseksi on tehty ja tehdään jatkuvasti poikkeuksellisen paljon töitä.  

Jalofoodsin aurinkovoimala

Aurinkoenergiaa omasta voimalasta on aurinkopaneeleilla hyödynnetty Jalotofun tuotannossa vuodesta 2015. Tämän lisäksi sähköenergiaamme käytämme paikallisen energiayhtiön, Tammisaaren Energian, viiden kilometrin päässä uusiutuvista raaka-aineista tuottamaa Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaa ekoenergiaa. 

Viimeisimpänä pitkän tähtäimen ympäristö- ja energiaprojektinamme pyrimme ottamaan käyttöön oman biokaasuvoimalan vuoden 2021 aikana, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan. Näin voimme hyödyntää tofutuotannossa syntyvän biojätteen tofun valmistamisen energiantuotantoon. 

Vuoden 2020 aikana siirryimme käyttämään eurooppalaisia soijapapuja kaikissa Jalotofu- ja Jalotempetuotteissamme. Jalotofu on Euroopan ensimmäinen Europe Soya -sertifioitu luomutofubrändi. Näin se edustaa ilmastoystävällisempää ja turvallisempaa kasviproteiinituotantoa ja toimii yhä vahvempana äänenä ympäristöystävällisemmän ruoan ja elämäntavan puolesta. 

Vastuullisuustoimenpiteistämme voit lukea tarkemmin täältä.   

Kuinka paljon olette kompensoineet päästöjänne?
Siitä alkaen, kun aloitimme Jalotofu-kuluttajatuotteidemme hiilidioksidipäästöjen kompensoinnin 1.7.2019, olemme kompensoineet n. 1200 tonnia tuotteidemme valmistuksesta aiheutuvia päästöjä (marraskuu 2020). Vuositasolla laskettuna kompensoimme koko tofuntuotannosta aiheutuvat päästöt, noin 800 tonnia.  

Miten kompensaatiotonnin hinta määritellään?   Emme ole asiantuntijoita kompensaatiohinnan määrittelyssä. Yksi vertailukohta on päästökaupan tonnihinta, joka määräytyy markkinoilla. Sen hinta tosin on tällä hetkellä erittäin alhainen eikä se suoraan kerro mitään projektiperusteisten hiilikompensointien hintatasosta. Sen kehitystä ja taustaa voi käyttää ainakin oman osaamisen lisäämisessä. Projektiperusteisissa kompensaatioissa, kuten meidän hankkeemme, hinta perustuu toiminnan vaikuttavuuteen. Siksi onkin hyvä suorittaa riittävä kompensaatiomarkkina-analyysi ennen kumppanivalintaa, jotta toiminnan perusteet ovat selvät. 

Meillä kompensaation hinta on sidottu kolmivuotiskaudeksi, joka alkoi 1.7.2019. Sillä haluamme varmistaa, että toimimme pitkäjänteisesti, mutta pystymme myös seuraamaan pidemmällä aikavälillä yhteistyötä. Sopimuskauden jälkeen arvioimme kompensoinnin hyödyt ja haitat sekä valitsemme tarvittaessa uuden kumppanin ja kohteen.