vegen grillausopas

Yhä useampi suomalainen miettii ja toteuttaa arjessaan ympäristöystävällisempää arkea. Tämä kollektiivinen tärkeään asiaan tarttuminen on inspiroivaa ja uusien toimintatapojen löytäminen on palkitsevaa. Etenkin, kun niiden vaikutukset ovat suoraan yhteydessä yhteiseen tulevaisuuteemme tällä planeetalla.

Kierrätys, turhan pakkausmateriaalin välttäminen, eettisen ja hitaan muodin suosiminen ja ruokahävikin minimoiminen ovat hyviä esimerkkejä teoista, joita jokainen meistä voi tehdä – ja tekeekin – helpostikin. Kyse on valinnoista.

Haluamme kiinnittää huomiota uudenlaiseen lautasmalliin. Ympäristölliseen sellaiseen. Ruoan hiilijalanjälki on kuuma peruna, syystäkin. Siihen liittyy keskeisesti esimerkiksi viljelykäytännöt, eläinperäisen ruoan tuotanto, tuonti ja vienti ja kuluttajien valinnat kaupan hyllyllä. Ne, jotka näkyvät lautasilla. 

Asioiden, tekemisen ja valintojen on muututtava. Lisää. Nopeammin. Koostimme yhdessä yhteistyökumppanimme, ympäristöjärjestö WWF:n kanssa ilmastofaktoja, jotka sivuavat aiheita soijanviljely, tuotantoeläinten kasvatus ja ruoan hiilijalanjälki. Muutamia asioita, jotka kannattaa tiedostaa omaa lautasmalliaan valitessa.

Rehusoijanviljelyn haasteet

Yli 80% kaikesta maailmassa viljeltävästä soijasta päätyy rehuksi lihan ja kananmunien tuotantoon, sillä soijan hyvät ravintoarvot ja edullinen hinta tuovat haluttua tehokkuutta tuotantoon. Suurin osa rehusoijasta tuotetaan suurilla viljelmillä Yhdysvalloissa, Argentiinassa ja Brasiliassa. 

Viljelypinta-alaa on jatkuvasti laajennettu, sillä lihankulutuksen kasvaessa maailmanlaajuisesti rehuksi päätyvän soijan kysyntä on kasvanut vahvasti. Tilaa tehdään esimerkiksi muuttamalla karjankasvatusalueita soijanviljelysmaiksi ja raivaamalla metsiä puolestaan karjankasvatukseen.

Kuva: WWF Suomi

Miksi rehusoija on niin ongelmallista ja miten tilannetta pitäisi muuttaa? Mitä sanoo WWF?

“Rehusoijan viljelyn laajentumisen aiheuttama metsäkato hävittää villien lajien elinympäristöjä ja on siten aivan keskeinen tekijä luonnon monimuotoisuuden ahdingossa. Sen lisäksi metsäkato on erittäin haitallista ilmaston kannalta. 

Metsäkato ja muut maankäytön muutokset vastaavat noin neljännestä kaikesta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta tähän mennessä. Sen vaikutukset historiallisesti on karkeasti ottaen samaa luokkaa öljyn kulutuksen kanssa. Toki nykypäivänä metsäkadon osuus päästöistä on jonkin verran pienempi, mutta tässä tilanteessa, jossa kaikkien päästöjen vähentäminen on äärimmäisen kiireistä, myös sen rooli on ratkaiseva. Ilmastonmuutoksen hillintä 1,5 asteeseen edellyttää myös ruokavalioiden muutosta pääosin kasvispainotteiseksi.” 

– Jussi Nikula, ohjelmapäällikkö – WWF Suomi

Lisätietoa Jalotofun ja Jalotempen valmistuksessa käyttämästä soijasta löydät täältä!

Ruoan hiilijalanjälkivaa’assa liharuokatuotanto ja luomu Jalotofu

Ruoan hiilijalanjälki on kuumottava, mutta moniulotteinen aihe. Liharuoantuotannon päästöt ovat moninkertaiset kasviperäisten raaka-aineiden tuotantoon verrattuna. Mitä tulee Jalotofuun, sen laskennallinen hiilijalanjälki on erittäin alhainen. 

Käytämme raaka-aineena Reilun kaupan luomusoijapapua, joka on kasvatettu pienillä perhetiloilla Brasiliassa, soijapavulle lajityypillisissä olosuhteissa. Se viljellään luonnonmukaisesti ilman torjunta-aineita ja maaperän hyvinvointia ja monimuotoisuutta kunnioittaen. Vertailutietona voidaan esittää, että naudanlihan hiilijalanjälki on 15-kertainen verrattuna soijaan.

Soijapavut saapuvat meriteitse Suomeen täysissä merikonteissa. Yllätyksenä monelle on, että kuljetusten osuus Jalotofun hiilijalanjäljestä on ainoastaan 15 %:a ja se sisältää merikuljetuksen lisäksi muunkin valmistukseen liittyvän kuljetuksen (esim. pakkausmateriaalien toimitukset). Lisää laskelmistamme voit lukea verkkosivuiltamme kohdasta Jalofoods – Vastuullisuus.

Kasviperäinen ruoka mistä päin maailmaa tahansa on lähes poikkeuksetta huomattavasti parempi ratkaisu ilmaston kannalta kuin eläinperäiset vaihtoehdot. Mitä valitset lautasellesi on tärkein arjen ympäristövalinta.

– Jussi Nikula, ohjelmapäällikkö – WWF Suomi

Kuva: WWF Suomi

Miksi ruoan hiilijalanjälki on tärkeä aihe ja miksi se koskettaa meitä Suomessa? Mitä vastaa WWF?

“Jos haluamme välttää vaarallisen ilmastonmuutoksen suurimmat riskit, on meidän pystyttävä rajaamaan ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Mitä tämä 1,5 asteen tavoite tarkoittaisi arjen valinnoissa? 

Tuore tutkimus* kertoo, että suomalaisten tulisi pienentää vuosittaista hiilijalanjälkeään nykyisestä 10,4 tonnista noin 2,5-3,2 tonniin vuoteen 2030 mennessä, riippuen käytettävästä laskentaskenaariosta. Noin kymmenessä vuodessa meidän pitäisi siis nipistää hiilijalanjäljestämme noin 70 % tai enemmän. 

Tarvitaan siis erittäin nopeita toimia jokaisella kulutuksen osa-alueella. Esimerkiksi asumisen energiankulutuksen ja liikenteen päästöt ovat pääosin peräisin fossiilisten energialähteiden käytöstä ja niitä päästöjä on mahdollista hillitä paitsi kulutusta ohjaamalla niin myös päästöttömään energiaan ohjaavalla ilmastopolitiikalla. 

Samalla maataloustuotannon ja siten ruoankulutuksen päästöt ovat valtaosin lähtöisin alkutuotannosta, eli kasvintuotannosta ja eläinten pidosta. On hankala innovoida fotosynteesiä tai sian elintoimintoja tehokkaammiksi ilmaston kannalta. Suurin osa maatalouden tuotantopanoksista, esimerkiksi maapallon ja Suomen maatalousmaasta käytetään eläinten laiduntamiseen tai eläinten rehun tuotantoon.

Muiden sektoreiden päästöt pienenevät siis oletettavasti ruoantuotannon päästöjä nopeammin. Tällöin ruoan tuotannon ja kulutuksen suhteellinen osuus hiilijalanjäljestä todennäköisesti kasvaa. Kymmenen vuoden päästä käytettävissä oleva hiilibudjetti on niin pieni, että myös ruoan tuotannon ja kulutuksen päästöt on saatava laskemaan huomattavasti. 

Onneksi tähän on olemassa hyvin yksinkertainen ratkaisu – joka toki vaatii hieman vaivaa uusien taitojen ja tottumusten opettelun suhteen: syödään vähemmän eläinperäisiä tuotteita ja enemmän kasvisruokaa. Ratkaisu on teknologisesti yksinkertainen ja parantaa väestötasolla ihmisten ravitsemusta ja terveyttä. 

Huomattavasta ruokatuoteryhmien sisäisistä vaihteluista ja joistain erikoistapauksista huolimatta peukalosääntö on selvä: kasviperäinen ruoka mistä päin maailmaa tahansa on lähes poikkeuksetta huomattavasti parempi ratkaisu ilmaston kannalta kuin eläinperäiset vaihtoehdot. Mitä valitset lautasellesi on tärkein arjen ympäristövalinta.” 

– Jussi Nikula, ohjelmapäällikkö – WWF Suomi

*https://www.aalto.fi/…/…/15_degree_lifestyles_mainreport.pdf

Soija on hyvää ihmisen ravintoa, mutta kuitenkin suurimman osan syö tuotantoeläin

Soija on oivallista, proteiinipitoista kasvisravintoa ihmiselle, mutta silti yli 80% kaikesta maailmassa viljeltävästä soijasta päätyy tuotantoeläinten rehuksi. Soija siis päätyy välillisesti ihmisten ravinnoksi lihan ja kananmunien kautta.

Kuva: WWF Suomi

Miksi tämä on ongelma ja mitä voimme kaikki yksin ja yhdessä tehdä? WWF vastaa.

“Tropiikin metsät ovat koti valtavan rikkaalle eläin- ja kasvilajistolle. Metsät häviävät kuitenkin hälyttävää vauhtia hakkuiden, karjalaitumien ja maanviljelyn alta. Pääasiassa lihan kulutuksen kasvuun liittyvä soijan viljelyn laajentuminen on yksi keskeisimmistä metsäkadon taustatekijöistä. Metsien tuhoutuminen nopeuttaa myös ilmastonmuutosta.

Ruokavalinnat ovat tärkeitä. Helpointa on suosia kasviksia ruokavaliossa. Myös soijan syöminen soijana on ympäristön kannalta huomattavasti parempi ratkaisu, kuin soijan syöttäminen tuotantoeläimille. Esimerkiksi sian- ja siipikarjanlihan tuotannossa rehua kuluu useampi kilo tuotettua lihakiloa kohti. 

Myös Suomessa useimmiten osa tästä rehusta on soijaa. Siten erilaiset kasvisruoat, mukaan luettuna soijatuotteet, kuten soijarouhe ja-leikkeet sekä tofu ovat suositeltavia, koska ne ovat ympäristön kannalta huomattavasti eläintuotteita tehokkaampia proteiinin lähteitä.”

– Jussi Nikula, ohjelmapäällikkö – WWF Suomi

Valinnan vaikeus voikin kenties olla sen helppous, kun tiedostaa taustatekijöitä ja kokeilee ja valitsee omansa paremmista vaihtoehdoista. Lue lisää Jalotofun ja WWF Suomen yhteistyöstä täältä.